Kiveä luonnossa ja Antero Olinin teoksissa.

Szent István Templom Nagybörzsönyissä.

Taidegraafikko Antero Olin kuvaa teoksissaan usein vanhoja rakennuksia, muureja ja raunioita sekä niitten ympäristöjä. Nuo ihmiskäden aikaansaannokset, joko rakennetut tai hajonneet, on valmistettu usein kivestä.

Anteron teokset eivat ole tarkkoja näköiskuvia kohteistaan tai edes valokuvan tyyppisiä tunnelmahetkiä aidossa ympäristössä. Hän ei dokumentoi. Hän muokkaa rakennuksiaan, venyttää, litistää tai liittää eri rakennusten osia yhteen. Joskus hän restauroi, korjaa osittain romahtaneen rakennelman tai tukee romahtamassa olevaa seinää. Hän hakee tunnelmaa ja historiallista aikakautta.

Mahdollisimman oikea kuvaus kiven pinnasta ja rakennelman tekotavasta haastaa Anteron etsimään kulloinkin tarvittaa parasta työskentelytapaa. Kaikki matallilaatan käsittelyvaiheet hän tekee huolellisesti. Kiven rakenteen lisäksi hän hakee tulevaan teokseensa sen oikean valaistuksen ja värisävyn. Valot ja varjot hän hallitsee, ne luovat tunnelman. Kivi voi olla erinäköinen aamulla tai illalla, kesällä tai talvella.

Hyvin valmistetun laatan ja onnistuneen teoksen voisi vielä pilata  heikolla vedostuksella. Tarpeellinen määrä väriä, hyvin käsitelty ja  puhdistettu laatta viimeistelee teoksen.

 

Vanhaa kiviseinämää Ateenassa.

Antero Olinin maalauksia.

Tämä guassimaalaus on vuodelta 2005, Ateenassa maalattu, Suomen Ateenan-instituutin asuntolaresidenssissä. Teoksen nimeä en muista, kuuluu varmasti johonkin "puita" -sarjaan. Toinen tempera- / guassimaalaus esimerkki, Likavitos niminen teos, on edellisessä kirjoituksessa.

Antero Olin työskenteli Ateenassa huhtikuun 2005. Kuukauden aikana hän teki nipun maalauksia sekä suuren määrän luonnoksia grafiikan teoksia varten. Lisäksi hän tutustui suureen osaan Ateenan tärkeitä museoita ja nähtävyyksiä. Kuukauden aika ei mennyt pelkästään vaikutteiden hakemiseen, valmiita teoksia syntyi.

Nämä kaksi Roomalais siltaa, siltojen osia, esittävää maalausta Antero valmisti Villa Lantessa, Suomen Rooman Instituutissa, missä hän on työskennellyt useita kertoja. Teosten nimiä tai tekovuosia en muista. Teokset olivat esillä Turussa Joella galleriassa vuonna 2008, kuva on tuosta näyttelystä.

Antero Olinin maalaukset ovat useimmiten sekatekniikkaa paperilla, kuten grafiittia ja guassia / peiteväriä tai temperaa, myös jonkinverran pastellia.

Huom. värilliset sanat  yllä ovat linkkejä Wikipediaan.

Vasemmalla kuvassa on työn alla pastelli teos, Roomassa Villa Lanten taiteiliateljeessa syyskuussa 1997.

Nuorena taiteilijana Antero Olin opiskeli öljyvärimaalusta, enemmän kuin grafiikkaa ja maalasi myös öljyväreillä kankaalle, siis ennenkuin grafiikka ja sen perinteiset tekniikat veivät hänet mukaansa.





Nämä maalaukset olivat esillä Turussa Taidesalonki Bellartessa vuonna 1989. Teosten aiheena on Espanjan Cordobalaisia portteja. Maalaukset ovat grafiittia ja guassia paperilla.

Antero Olinin vanhoja puita.

Antero jatkaa puita, usein vanhoja puita, käsittelevää teossarjaansa edelleen. Puita on temperamaalauksina ja grafiikan sarjoina, paljon - miten paljon - en tiedä, varmasti kymmeniä.

Näiden valokuvien vanhat puut kasvavat Unkarissa, Szentenderin kaupungin keskustassa, kirkon vierellä kukkulalla. Ja puut voivat hyvin, kasvavat edelleen tuulisella paikallaan, saavat uudet lehdet jokaisena keväänä. Kuvat ovat huhtikuun puolessa välissä otettuja, eikä uusia lehtiä vielä näkynyt.

Antero Olin ja vanha puu.

Roomalainen pinja, akvatinta vuodelta 2004.

Vanhaa metsää Ateenassa, Likavitos kukkulaa, osa temperamaalauksesta.

Antero Olin - Csaba Ház - Budapest

Näyttelyn kutsukortti.

Huhtikuun 8. päivä 2011 pidettiin Anteron taidegrafiikka näyttelyn avajaisia Budapestissa. Nyt paikkana oli Budapestin XVII kaupunginosa, Rákoscsaba ja siellä sijaitseva yhteisötalo tai toiminnaltaa kulttuurikeskus "Rákoscsabai Közösségi Ház".

Näyttelyn avaajaksi Antero oli pyytänyt hyvän ja pitkäaikaisen ystävämme Réka Hernádin. Avauksessaan Réka kertoi Anteron taiteilijantyöstä ja -elämästä Unkarissa sekä kertoi tämän näyttelyn teoksien aiheista ja paikoista mitä teokset kuvasivat (muistaakseni ainakin Suomi, Unkari, Italia, Espanja, Transylvania Romaniassa ja Kreikka). Koko jutun hän puhui suomeksi ja unkariksi, koska avajaisyleisössä oli useita Suomen ja suomenkielen harrastajia. Olihan meitä suomalaisiakin 3 henkilöä.  

Haastattelu televisioon, kuvan vasemmassa reunassa näyttelyn alullepanija, ystävämme Rákoscabasta Szetlik Tibor, oikalta Antero Olin ja Hernádi Réka.

Avajaisyleisöä tarjoilupöydän läheisyydessä, Antero keskellä.



Csaba Ház'n ohjelmavihkon kansi.

Antero Olin, Csaba Ház'n edessä



Taidegrafiikan painaminen - miten Antero Olin sitä tekee.....

Antro Olin vedostaa, paikkana Editions del Bello, Toronto Kanada, kesäkuu 1991.

Ajatteleekohan joku, että grafiikan painaminen / vedostus paperille on kopiointia tai jäljentämistä! Metallilaatanko kopiointia!? Tai onkohan se kirjapainoa! Taidegrafiikan yhtä teosta tai teossarjaa määritellään monella tavalla ja taiteessa monistamisesta (niinkuin jotkut sarjan tekemistä kuvaavat) voidaan olla montaa mieltä. Netistähän niitä määritelmiä löytyy, tässä yksi What is an Edition?

Taidegrafiikan painamiseen paperille tarvitaan viimeistelty painolaatta. Kun Antero Olin vedostaa akvatintaansa, hän tarvitsee hyvää syväpainopaperia ja -väriä, syväpainoprässin varusteineen ja välineet värin levittämiseen sekä laatan puhdistusaineet ja välineet sekä kaikenlaisia apu- ja suojapereita, kuivausritilät ym.

Aluksi Antero tekee yhden tai useampia koevedoksia, hän päättää myös tulevan teossarjan suuruuden, siis kuinka monta kappaletta hän vedosta kutakin teosta. Hän vedostaa itse teoksensa.

Syväpainomenelmässä leviteään painoväri laatalle niin, että väri tarttuu tasaisesti kaikkiin pienimpiinkin syvennyksiin, ylimääräinen väri pyyhitään pois huolellisesti, erityisesti värittömäksi jäävistä kohdista. Laatta asetetaan prässin pöytälevylle, kuva ylöspäin, sen päälle asetetaan kostea painopaperi ja huopa "viira", nippu ajetaan prässin läpi, jolloin painoväri laatasta siirtyy paperiin. Vedos asetetaan kuivumaan ritilälle ja seuraavaa vedosta varten laatta puhdistetaan taas huolellisesti ja uusi painoväri levitetään laatalle. Moniväristen teosten värilaatat painetaan peräjälkeen tarkasti kohdistaen. Kaikkien vaiheiden jälkeen, papereiden kuivuttua, valmiit teokset numeroidaan ja signeerataan, varmistetaan samalla, että kaikki numeroitavat vedokset ovat täsmälleen samanlaisia. Vedosten merkitseminen ja sarjojen suuruuden merkitnä tehdään yleisesti sovitulla tavalla.  Vedostamisesta pidetään tarkka kirjanpito (vedoskirja), aina.                     

Kun Antero päättää sarjan suuruuden, hän arvioi laatan kulumisen keston ja vedostamisen hakaluuden. Metallilaatalle tehty kuva kuluu vedostutamisessa ja puhistuskerroilla, siis kuvan laatu heikkenee, tarkka  harjaantunut silmä näkee kyllä kuvan kulumisen. Taas on kuviteltava suuren metallilaatan (100 x 70 cm, paksuus noin 1,5 - 3mm) käsittelyn raskaus vedostamisen monissa työvaiheissa, oikeiden värisävyjen ja työn laadun säilyttäminen koko vedossarjan ajan. Siksi Anteron teossarjojen suuruus voi olla hyvin vaihteleva, esimerkiksi 20 - 50 kpl. Pienten miniatyyrien laatat ovat kevyitä käsitellä, mutta pienkokoisina muuten hankalasti käsiteltäviä ja siksi niidenkin vedostus on aikaavievää.

Usein Anteron teosten alla tai kuvan vasemmassa alakulmassa näkyy pien merkki (vedostajan leima) ao, se tarkoittaa että hän on vedostanut teoksen itse.  Hyvä linkki grafiikan tekemisestä eri tekniikoilla, MOMAn sivulle:  What is a print?    YouTube:ssa on jo runsaasti videoita taidegrafiikan tekniikoista selvin kuvin ja jutuin. Videopätkissä työ vaan näyttää kovin sukkelalta ja helpolta.

Juttua metalligrafiikan valmistuksesta - miten Antero Olin sen tekee.



Pieni osa suuresta teoksesta.

Pieni osa teoksesta.

Antero Olin valmistaa laattansa ja vedostaa teoksensa itse.

Hän tekee matallilaatan teoksensa pohjaksi omassa tai käytössään olevassa työhuoneessa.  Huoneessa on metallilaatan käsittelyyn tarvittavia välineitä, kuten liuottimia, puhdistusaineita, ilmastointi ja tarpeelliset suojaimet, pölytyskaappi, kuumalevy, syövytys- ja puhdistusaltaita. Aluksi hän puhdistaa ja kiillottaa sinkkilevyn, joskus kuparia, pohjustaa levyn syövytystä kestävällä kalvolla sekä tarpeen mukaan ja oikeaan aikaan pölyttää levyn hartsipölyllä ja sulattaa hartsin kiinni levyyn.

Valmisteilla oleva teos, sen kuva metallilaatalle tai -laatoille tehdään aina peilikuvana. Jokaiselle värille valmistetaan yleensä oma laattansa, teoskuvan jokainen tummuusaste syövyteään laattaan erikeen.

Aluksi Antero tekee yleensä etsauksen eli viivasyövytyksen. Sitten hän arvioi - kuinka monta syövytyskertaa kukin värisävy ja pinta tarvitsee. Tummimmat sävyt hän syövyttää pisimpää, hän lakkaa suojalakalla ne kohdat joita hän ei enää halua tummentaa. Suurten metallilaattojen käsittely on fyysisesti raskasta. Liikaa syöpynyttä kohtaa ei enää voi perua ja huonosti levinnyt hartsipöly näkyy lopullisessa teoksessa, samoin työtapojen heikko hallinta. Tähän vaiheeseen on aikaa voinut mennä 1 - 7 päivää (eikä mitään 8 tuntisia työpäiviä).

Turun Taidegraafikot ry: n sivuilla on tietoa grafiikan menetelmistä Yleisimmät graafiset menetelmät, siinä kerrotaan myös vedossarjojen merkintätavoista.


Pieni osa suurempaa teosta, pilvi on reliefipainoa, muu osa akvatintaa.



Mitä miettii kuvataiteilija Antero Olin ......



Antero Olin, Budapest, kesäkuussa 2008.

 Antero Olinin taiteen ilme ja sanoma näkyvät hänen teoksissaan, niitä hän ei halua selitellä. Tuskin se on edes tarpeen. Vaikka nykyään taiteilijoilta tuntuu odotettavan jonkinlaista lausuntoa taiteestaan - Artist's statement  - se tuntuu selittelyltä. Luulisi yli 40 vuoden tekemisen jo riittävän "statementiksi", ja onhan myös taideyleisöllä halu ja tarve löytää omiakin selityksiä, päätelmiään taiteilijan työstä.


Unkarin taidegraafikoiden työhuone Budapestissa, v 2007. Litografian (kivipaino) paino meneillään.

Taidegrafiikka on Anteri Olinin tärkein laji - kuvataiteen osa-alue, hän on taidegraafikko (graphik artist / printmaker). Suurin osa hänen teoksistaan on valmistettu jollakin metalligrafiikan menetelmällä - syväpainomenetelmällä (intaglio). Samassa teoksessa hän voi käyttää useita eri tekniikoita, kuten viivasyövytystä (etsaus / eching), akvatintaa (acqua tinta) ja reliefipainoa (kohollepainaminen). Laakapainomenetelmistä hän käyttää kivipirros- litografiamenetelmää.

Uuden teoksen kypsyttely alkaa Anteron mielessä, aiheen pohtimisella ja luonnostelulla paperille sekä mahdollinen valokuvaus. Alkuvaiheen paikka - maa, kaupunki, muistomerkki, raunio, puu, kulttuuri, historia - on usein siellä missä aihe tai sen osa sijaitsee.  Aihe voi pyöriä Anteron mielessä vuosia tai edellinen teos synnyttää uuden heti. Valmiiksi luonnosteltu teos saattaa jäädä mielen sopukoihin ja työpöydän laatikkoon vuosiksi, kunnes Antero sen sitten oikean ajan tullen ottaa viimeisteltäväksi.